Mitä ikäihminen tekee netissä

Internet tuli kaikkien tietoisuuteen 1990-luvun puolivälissä, kun ensimmäiset graafiset nettiselaimet näkivät päivänvalon. Tätäkin ennen nettiä oli käytetty, kuitenkin enemmän tai vähemmän yliopistopiireissä tai ammattilaisten keskuudessa. Kotikäyttöön netti tuli laajemmin vasta 1990-luvun loppupuolella, kun yhteysnopeudet alkoivat tulla siedettävälle tasolle. Kuitenkin vielä vuosikymmenen vaihteessa vain alle 40 prosenttia suomalaisista käytti nettiä. Nykyisin luku on peräti 88 prosenttia väestöstä. Internet on nykyisin myös koko kansan käytössä ja myös ikäihmiset ovat entistä vahvemmin löytäneet netin.

Tässä artikkelissa puhumme ikäihmisistä pääosin ryhmänä, joka on jättänyt tai jättämässä työelämän taakseen. Tästä ihmisjoukosta 64 – 74-vuotiaat käyttävät internetiä hyvinkin paljon. Itse asiassa 64 – 74-vuotiaista nettiä käyttää jopa 75 prosenttia ja tästä joukosta päivittäinkin lähes 60 prosenttia. Tilastokeskuksen vuoden 2017 tietojen mukaan netin käyttö romahtaa vasta yli 74-vuotiailla, sillä 75 – 89-vuotiaista vain 37 käyttää internetiä, heistä 23 päivittäin ja ainoastaan 15 prosenttia useita kertoja päivässä. Mihin ikäihminen nettiä ylipäätään tarvitsee?

Maailman tapahtumien seuraaminen

Postin jakelua varsinkin syrjäseuduille harvennetaan ja tulevaisuudessa kotiin aamuisin kannettava sanomalehti on harvinaista luksusta. Tästä syystä myös yhä useampi ikäihminen tarvitsee internetiä Suomen ja maailman tapahtumista kärryillä pysymiseen. Eräällä ikäihmisten internet-kurssilla tärkeimmiksi asioiksi, joita netistä halutaan oppia, määriteltiin esimerkiksi uutisten lukeminen, pankkiasioiden hoito, tekstin kirjoittaminen ja digikamerakuvien tallentaminen. Tämän jälkeen tärkeyslistalla tuli sosiaaliseen mediaan liittyvät asiat. Kuitenkin tulevaisuudessa on selvää, että parhaiten maailman uutisista pysyy perillä internetin avulla.

Ikäihmiselle nettipalvelut saattavat olla kuitenkin haasteellisia käyttää. Uutispalvelujen lukemiseen ja asioiden selvittämiseen riittää kuitenkin vallan mainiosti tabletti, jonka käyttöliittymää oppii helposti käyttämään myös ikääntyneempi ihminen. Useat uutispalvelut ja televisioyhtiöt tarjoavat myös applikaatioita, jotka tuovat uutiset suoraan vaikkapa ikäihmisen aamiaispöytään.

Useimmiten ikäihmisen ongelmana ei olekaan osaaminen, vaan motivaation puute. Kun ei keksitä mihin nettiä voisi käyttää, ei siitä olla edes kiinnostuneita. On kuitenkin selvää, että tulevaisuudessa yhä useampi asia siirtyy verkkoon, joten nettitaitoja todella tarvitaan.

Yhteydenpito sukulaisiin ja ystäviin

Sosiaalinen media löi itsensä toden teolla läpi vuonna 2007, kun suomalaiset suunnistivat amerikkalaiseen yhteisöpalvelu Facebookiin. Tällä hetkellä palveluun on rekisteröitynyt noin kolme miljoonaa suomalaista. Yhä useampi ikäihminen liittyy myös palveluun, sillä se on kätevä tapa pitää yhteyttä ystäviin, sukulaisiin ja tuttaviin. Kun katsoo Facebookin kävijämääriä ja rekisteröitymistilastoja, palvelu kasvaa itse asiassa juuri vanhimmassa kohderyhmässä. Kun nuoret etsivät innolla uusia sosiaalisen median palveluita, vanhemmat ihmiset hakeutuvat Facebookin pariin vasta nyt.

Tietenkään ikäihmisen ei tarvitse rajoittaa sosiaalisen median käyttöä pelkästään Facebookiin. Yhä useampi ikäihminen luo itselleen profiilin myös suosittuun Instagram-palveluun ja varmasti tämän palvelun käyttö ikäihmisten keskuudessa yleistyy tulevina vuosina. Instagram on helppokäyttöinen ja palvelun Stories-ominaisuuden myötä ikäihminen pääsee seuraamaan sukulaisten tai vaikka lastenlasten elämää lähes reaaliajassa videomuodossa. Suomessa YouTuben käyttö on myös korkealla tasolla ja löytyypä maasta jonkin verran myös mummoikäisiä tubettajia. Tällainen sisältö saattaa olla hyvin kiinnostavaa ikäihmiselle.

Netti yhteydenpidon välineenä

Internet ja sen eri palvelut ovat omiaan lievittämään ikäihmisten yksinäisyyttä ja tuomaan lisää ihmiskontakteja arkeen, vaikkakin verkon välityksellä. Lapset ja lastenlapset eivät välttämättä asu mummon ja ukin naapurissa, joten verkon välityksellä yhteydenpito rakkaisiin sukulaisiin helpottuu. Verkossa on lukuisia eri videopuhelusovelluksia, joiden käyttämisen opettelu ei ole ikäihmisellekään kovin vaikeaa. Suosittu on esimerkiksi Skype-ohjelmisto, jolla videopuheluja voi soittaa vaikka toiselle puolelle maailmaa. Näin yhteydenpito helpottuu ja videopuhelussa rakkaimmat tuntuvat olevan lähempänä.

Myös älypuhelin ja internet ovat tänä päivänä oivallinen kombo pitää yhteyttä muualla asuviin sukulaisiin, ystäviin ja tuttaviin. Älypuhelimiin saatavat yhteydet ovat niin tehokkaita ja hyvin toimivia, että videopuhelulla saa yhteyden vaikka laiturin nokasta elämän tärkeimpiin ihmisiin. Käytetyin yhteydenpitopalvelu on WhatsApp, jota käyttää nykyisin jo lähes 2,5 miljoonaa suomalaista. Palvelulla voi viestittää netin välityksellä ja soittaa videopuheluita. Parasta WhatsAppin ja muiden nettipalvelujen käytössä on se, että et maksa yksittäisistä viesteistä, vaan yhteyden mukaan.

Viihdettä netistä?

Internet tarjoaa sosiaalisen median ja uutispalvelujen lisäksi myös paljon viihdettä. Kaikilla televisiokanavilla on omat suoratoistopalvelunsa eli palvelut, joiden avulla televisio-ohjelmia voi katsoa ajasta tai paikasta riippumatta. Ikäihminen ei ole siis sidottu television kiinteään ohjelmakarttaan, vaan seniori voi katsoa suosikkiohjelmaansa koska vain haluaa. Useimmat näistä palveluista ovat ilmaisia, mutta osa saattaa kuitenkin vaatia rekisteröitymisen. Edullisella kuukausimaksulla palveluista saa usein käyttöönsä mainoksettoman version tai lisäpalveluita, kuten ohjelmia, joita ei ole ilmaiseksi tarjolla.

Hyötyä netistä

Moni ikäihminen on tottunut hoitamaan asiointia fyysisesti pankkien ja virastojen tiskeillä. Tulevaisuudessa on selvää, että esimerkiksi yksinkertaisten pankkiasioiden hoitaminen pankin kassalla muuttuu hankalammaksi, sillä nämä asiat siirtyvät verkkoon. Siksi ikäihmisen kannattaisi ehdottomasti opetella ainakin peruspankkiasiointi verkkopankkia käyttäen. Kannattaa myös muistaa, että yhä harvempi ikäihminen joutuu opettelemaan netin käyttöä ihan tyhjästä tulevaisuudessa. Lähes jokaisessa työpaikassa ainakin perusosaaminen netistä on tarpeen, joten eläkkeelle jäädessä internetin käyttö on tulevaisuudessa hallussa yhä useammalla.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *