Netti vanhusten arjen helpottajana

Eläkeiän lähestyessä monet haaveilevat unelmiensa täyttämisestä, runsaasta vapaa-ajasta ja muusta mielekkäästä tekemisestä, jota aikaisemmin ei ole pystynyt tekemään. Juuri vanheneminen on useasti uusi tilaisuus oppia jotain uutta tai verestää vanhoja taitoja. Tekemisen täytyy olla älyllistä, uusia tietoja ja taitoja, liikuntaa, käsillä tekemistä, taidetta tai kulttuuria – joko yksin tai muiden kanssa. Tällöin myös moni vanhus kiinnostuu viimeistään netistä ja sen käytöstä. Netti koetaan älyllisenä tekemisenä, joka on välttämätöntä nykyisessä yhteiskunnassa.

Ikäihmiset haluavat erityisesti käyttää sitä arjen helpottamiseen ja yhteydenpitoon sukulaisten sekä ystävien kanssa. Jo vuosien ajan erilaiset tahot ovat järjestäneet ohjattuja kursseja ja tilaisuuksia vanhuksille oppia tietotekniikan ja internetin käyttöä. Nykyään yhä useampia vanhus osaakin jo käyttää tietokonetta, älypuhelinta tai tablettia. Tutkimusten mukaan noin kolmasosa yli 60-vuotiaista ei kuitenkaan käytä ollenkaan tietotekniikkaa, joka on kuitenkin pienempi luku kuin monissa muissa maissa. Yleisesti ottaen nettiä päivittäin käyttävät muutenkin aktiiviset ja hyvinvoivat eläkeläiset.

Vanhusten netin käyttö on kasvussa

Osa ikäihmisistä kokee, etteivät tarvitse tietotekniikkaa. Eniten internetiä käyttävät vanhemmista 75-79-vuotiaat miehet, jotka ovat olleet jo työelämässä ylemmissä toimitehtävissä. He ja heitä nuoremmat ovat oppineet käyttämään nettiä työelämän aikana. Heitä vanhemmat, erityisesti yli 85-vuotiaat naiset käyttävät internetiä todella vähän. Kuitenkin moni uskoo, että vanhukset oppivat netin käytön salat myöhemmälläkin iällä oikeanlaisella ohjauksella ja koulutuksella. Vanhuksille internetin käyttämättömyys tarkoittaa pahimmassa tapauksessa eriytymistä yhteiskunnan palveluista, jotka ovat siirtymässä nopealla vauhdilla digitaaliseen maailmaan.

Tehtyjen tutkimusten mukaan nettiä käyttävien määrä on noussut kuitenkin runsaasti viime vuosien aikana. Vuonna 2011 tehdyn tutkimusten mukaan nettiä käytti vasta joka viides yli 75-vuotias vanhus, kun taas jo vuonna 2014 samainen luku oli kasvanut jo kolmasosaan. Tästä huolimatta noin 300 000 vanhusta elää edelleen tietotekniikan ulottumattomissa. Viranomaisten pyörittämät KÄKÄTE- ja etenkin Lähiverkko -projektit ovat ottaneet vastuuta siitä, että yhä useampi määrä kansalaisia pystyy käyttämään verkkopalveluja arjen helpottamiseen.

Verkkopalveluiden käyttäminen on ongelmatonta

Moni vanhus haluaa käyttää nykyistä enemmän verkkopalveluja. Alkuaikoina vanhuksille opetettiin eniten perustaitoja kuten sähköpostin lähettämistä ja Skype-videopuheluiden tekoa. Nykyään erityisesti Skype-puhelut ovatkin jo arkipäivää ja vanhukset ovat ahkeria sähköpostien lähettäjiä. Lisäksi ikäihmisille tarkoitetut ATK-kurssit ovat aina täynnä. Kursseilla perehdytään uuteen tekniikkaan kuten tabletteihin ja älypuhelimiin sekä uudenlaisiin verkkopalveluihin. Monesti tabletit luonnetaan vanhusten kesken vaivattomammaksi tavaksi käyttää nettiä. Niiden tekstiä voi suurentaa niin paljon kuin haluaa ja yleinen selailu on ongelmatonta.

Nykypäivänä nuoriso käyttää nettiä eniten viihdetarkoitukseen kuten pelaamiseen ja televisio-ohjelmien tai elokuvien seuraamiseen. Myös vanhemmat ihmiset suosivat ohjelmien suoratoistopalveluja kuten Areenan tai Katsomon käyttämistä. Erityisesti tablettien suurilta näytöiltä voi helposti seurata lempiohjelma missä vain ja milloin vain.

Niin ikään nettipankin käyttäminen on hallussa monella vanhuksella. Fyysisten pankkipalveluiden vähenemisen myötä nettipankin kautta hoidetaan laskujen maksamiset, rahansiirrot ja muut pankkiasiat vaivattomasti. Samalla käyttäjää ei ole sidottu käymään pankissa sen aukioloaikoina, vaan maksuasiat voidaan hoitaa vaikka keskellä yötä.

Ikäihmiset käyttävät myös sosiaalista mediaa

Modernissa yhteiskunnassa sosiaalisen median välineet kuten Instagram, Facebook ja Twitter ovat korvanneet täysin kirjeiden ja korttien lähettelyn ja melkeinpä puhelut. Niistä on muodostunut tärkeä väline yhteydenpitoon ja muistojen jakamiseen. Etenkin nuoret perheenjäsenet jakavat mieluiten kuulumisiaan netissä, jolloin etenkin isovanhemmat voivat kokea tarvitsevansa sosiaalisen median tilin ja taidot sen käyttämiseen. Niin ikään keskustelupalstat tarjoavat kaikenikäisille vertaistukea, jonkalaista ei aikaisemmin ole ollut mahdollista saada. Tunnetut videotoistopalvelut sisältävät myös mielekästä seurattavaa kuten vaikka hauskoja kissa- tai opetusvideoita.

Sosiaalisen median perimmäinen tarkoitus on toimia vanhemmille ihmisille kuitenkin viihteenä tai oppikanavana, keinona kehittää itseään ja vaikuttaa yhdessä yhteisönä. Vanhuksia kannustetaan laajasti ympäri maata erilaisten kurssien ja tietoiskujen avulla tutustumaan uusiin ilmiöihin ja teknisiin kehityksiin. Tällöin ikäihminen voi itse päättää, onko siitä hyötyä itselle vai ei. Sosiaalisessa mediassa ei ole pakko tuottaa sisältöä tai jakaa kuvia, vaan siellä voi vapaasti ihmetellä ja selailla. Tänä päivänä 19 prosenttia 65-74 -vuotiaista käyttää yhteisöpalveluja.

Vanhuksia houkutellaan pelaamaan

Digitaalinen pelaaminen ei katso ikää, ja vanhuksia herätellään myös lannistamaan pelkonsa tietotekniikan käyttämiseen pelaamalla. Samalla vanhukset oppivat pelaamisen kautta esimerkiksi kosketusruudun käyttöä ja sorminäppäryyttä. Esimerkiksi erilaisten Lähiverkko-projektien aikana seniorit ovat tutustuneet myös AR (augmented reality) – eli lisättyyn todellisuuteen – ja virtuaalilasien kautta virtuaalitodellisuuteen eli VR (virtual reality) -todellisuuteen.

Uusimpien pelitekniikkojen opettelu myös yhdistää ja lähentää sukupolvia toisiinsa sekä on mielekästä tekemistä kaikille. Ikäihmisille on järjestetty asian tiimoilta peliseminaareja, koulutustilaisuuksia ja kokeilupajoja.

Lähiverkko-projekti ja muut avustavat järjestöt

Lähiverkko-projekti lanseerattiin kehittämään tapoja osallistua ja olla vuorovaikutuksessa tietotekniikan kautta senioreiden kanssa. Se oli Eläkeliiton ja Ehkäisevän Päihdetyö EHYT ry:n yhteistyöprojekti, joka toimi aktiivisesti vuosien 2013 – 2017 välillä. Niin ikään KÄKÄTE-projekti oli Vanhustyön keskusliiton ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton käynnistämä viisivuotinen projekti, joka alkoi vuonna 2010. Sen tavoite oli syventää vanhusten tietämystä tietotekniikasta. Vuosittain järjestetään myös SeniorSurf -teemapäivä, jota järjestävät sadat alan ammattilaiset ympäri maata. Päivän tarkoitus on rohkaista senioreita tutustumaan internetiin ja teknologiaan.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *